RAKKAUSKYSELY

Ah, kevät. Aurinko paistaa, koivuihin puhkeavat silmut, mustarastaat laulavat. Tornisairaalan potilashuoneisiin tulvii valo, Terkon aurinkoterassi on täynnä ahkeria opiskelijoita. Opetuksessa ajatukset harhailevat, on vaikea keskittyä siihen mitä kurssikaveri sanoo, kun samaan aikaan hänen silmänsä loistavat niin ihanasti. Taitaa kandilla olla kevättä rinnassa!

 

Q-kautinen on aikaisemmin kysynyt lukijoiltaan seksistä, poliittisista mielipiteistä, taloudesta ja mielenterveydestä. Tänä keväänä kysyimme rakkaudesta. Kysely herätti laajaa mielenkiintoa, sillä siihen osallistui yhteensä 349 vastaajaa, joista 26 % alfoja, 21 % beetoja, 15 % gammoja, 17 % deltoja, 16 % vitosia ja 5 % kutosia.

 

Kuinka sitten rationaaliset, näyttöön perustuvaan päätöksentekoon uskovat lääkisläiset suhtautuvat rakkauteen? Löytyykö joukosta romantikkoja, jotka haluavat antautua tunteiden viemäksi rakkaimman kanssa? Lääkisläiset tunnetaan Helsingin Yliopistolla sisäänpäinlämpenevinä. Mutta onko maineessa mitään totuudenperää, kuinka moni tosiasiassa löytää seurustelukumppanin kollegoiden joukosta?

 

Kaksi kolmasosaa (66 %) lääkisläisistä on parisuhteessa, vajaa kolmasosa (29 %) sinkkuja ja 6 % ilmoittaa tilaanteensa olevan complicated. Seurusteluhuippu löytyy 3. kurssilta ja 5./.6 kursseilta, joilla kummallakin kolme neljästä (77 %) seurustelee. Suurin sinkkumassa löytyy alfakurssilta, jossa yli puolet kokee itsensä sinkuksi (41 %) tai vähintäänkin mutkikkaassa tilanteessa olevaksi (10 %). Myös syksyn alussa 51 % alfoista ilmoitti olevansa sinkku, joten liekö perinteinen talven eroaalto jättänyt kokonaan tulematta? Toisaalta muutama alfa näyttää jo löytäneen uuden seurustelukumppanin lääkiksestä, joten jonkin verran vaihdantaa on tapahtunut.

Lähes yhtä usea (65 %) kuin parisuhteessa oleva kertoo myös olevansa rakastunut. Kaiken kaikkiaan melkein 9/10 on joskus ollut rakastunut. Määrä korreloi seurustelleiden kanssa, sillä 10 % vastaajista ilmoitti, ettei ole kertaakaan seurustellut. Yli 3 kertaa seurustelevia oli lähes kolmannes vastaajista.

 

Kyselystä saadaan myös viimein kunnon dataa siihen kysymykseen, ovatko lääkisläiset tosiaan niin sisäsiittoisia, kuin mitä maineemme meistä antaa ymmärtää. Keskimäärin joka neljäs (26 %) on seurustellut lääkisläisen kanssa. Tästä rajautuu toki ulos vielä ne, jotka ovat joskus päätyneet heiluttamaan lakanoita kollegan kanssa. Vuonna 2015 Q selvitti tämänkin asian, ja silloin noin 54 % lääkisläisistä oli harrastanut seksiä koulukaverin kanssa.

 

Vuosikurssikohtaisessa analyysissa lääkisläisen kanssa seurustelleiden määrä luonnollisesti kasvaa. 5./6. kurssilaisista puolet (!!) on joskus seurustellut tai seurustelee parhaillaan lääkisläisen kanssa. 3./4. kurssilaisistakin kolmasosa on jo ehtinyt seurustella kollegan kanssa. Stereotypian voidaan siis sanoa pitävän täysin paikkaansa.

 

Lääkisläiset vaikuttavat omaavan varsin perinteiset arvot, mitä tulee rakkauteen ja parisuhteeseen. Neljä viidestä (78 %) on osittain tai täysin varmoja siitä, että haluavat saada lapsia. Ideaali lapsimäärä on 2 (61 %) tai 3 (31 %). Lähes kaikki (92 %) ovat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että parisuhteen tulee perustua rakkauteen. Harvempi (16 %) kuitenkaan uskoo sellaiseen Disney-rakkauteen, että jokaiselle olisi vain yksi “se oikea”. Rakkauskäsitys vaikuttaa siis olevan varsin realistinen. 90 % haluaa pitäytyä kahden välisessä suhteessa, mutta kyllä lääkiksestäkin löytyy 10 % joukko, joita kiinnostaisi jaettu rakkaus. Polyamoristista suhdetta hakeville voisi siis suositella rakkauden etsimistä myös lääkispiireistä.

 

 

Mistä seurustelukumppanin pitäisi sitten löytyä? Mielipiteet jakautuvat kauniisti Gaussin käyrälle, kun kysytään, löytyykö seurustelukumppani parhaiten kaveripiiristä. Onhan siinä puolensa, että suhteen alussa tuntee jo toisen tapoja ja persoonaa. Lähes samalla lailla jakaantuivat lääkisläiset siinä, kokevatko he ihastuksen tunteita kavereitaan kohtaan. PBL-tuutoriin/Mentoriin ihastuneita ovat olleet vain 8 % vastaajista, kuitenkin 28 henkilöä. Liekö kyseessä ollut joku suloinen ylemmän kurssin opiskelija, joka on päässyt näyttämään osaamistaan verenkiertojärjestelmän fysiologiasta, vaiko eräs ulkonäöstäänkin tunnettu kliininen ortopedian opettaja?

 

Sinkkumedisiinareista puolet olivat ainakin osittain tyytyväisiä tilanteeseensa. Kuitenkin yhtä moni kertoi haluavansa seurustella, ja vain 18 % oli osittain tai täysin seurustelua vastaan. Harva kuitenkaan etsi kumppania käymällä säännöllisesti treffeillä, melkein puolet ei ollenkaan ja neljäsosa harvoin. Deittipalvelut olivat pienen piirin suosiossa, passiivisia käyttäjiä oli 14 %, ja joka neljäs tapaili niiden kautta ihmisiä. Sinkuista puolet oli viettänyt sinkkuelämää jo yli 2 vuotta. Alle puoli vuotta sinkkuna olleita oli vain 17 %. Kumppanin löytäminen vaikuttaa olevan siis vaikeahkoa, koska vain pieni osa sinkuista ei haluaisi seurustella. Kenties tähänkin tulee helpotusta, kun psykologot tuovat uutta verta Meikun kiertoon.

 

Seurustelevien vastaajien suhde on keskimäärin kestänyt yli kaksi vuotta. Lääkisläisten suhteet vaikuttavat olevan varsin hyvällä tolalla. Yli puolet vastaajista voivat kuvitella suhteensa jatkuvan seuraavat 10 vuotta, ja vain 7 % seurustelevista oli osittain tai täysin eri mieltä siitä, että suhde kestäisi niin pitkään. Vielä useampi (90 %) oli ainakin osittain tyytyväinen parisuhteeseensa, täysin tyytyväisiä noin puolet. Useimmilla riittää parisuhteelleen aikaa ainakin melkein tarpeeksi (70 %). Kuitenkin joka viides kokee jonkin verran stressiä parisuhteestaan, on se sitten ajapuutteen tai jonkun muun syytä. Treffikulttuuri ei ole vallitseva myöskään seurustelevien puolella. Vain 9 % oli täysin ja kolmasosa osittain samaa mieltä siitä, että käy usein treffeillä.

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.