Q:n suuri politiikka-analyysi

Linkki kuvaajiin jutun alla

Introduction

Q-kautinen teki lääkisläisille kyselyn, jossa selviteltiin heidän poliittista aktiivisuuttaan, tietoisuuttaan ja mielipiteitään. Tavoitteena oli mm. tarkistaa stereotypioita lääkiksestä – onko lääkis oikeasti niin oikeistolainen paikka; entä poikkeaako puoluekannatus valtaväestöstä tai kenties jopa vuosikurssien välillä?

Methods

Kaikille opiskelijoille lähetetty kysely selvitti mitä puoluetta vastaaja äänesti vuonna 2011, mitä aikoo äänestää tänä vuonna, mihin hän sijoittuu politiikan arvokartalla, kuinka aktiivisesti tämä seuraa politiikkaa ja lopuksi vielä kysyttiin pistarihenkisesti kysymyksiä Suomen nykyisistä poliitikoista.

Results

Vastauksia kertyi mukavat 197 kappaletta (kiitos siitä!). Vuosikursseittain vastausaktiivisuus korreloi negatiivisesti vuosikurssin kanssa: vastausmäärät vuosikursseittain 1-6 olivat: L1: 51, L2: 47, L3: 32, L4: 31, L5: 24, L6: 12 (r=-0.979; p=0.001). Suurin osa vastaajista oli naisia (112 vs 85). Naiset kokivat vihreät arvot huomattavasti tärkeämmiksi (keskiarvo 7.759) kuin miehet (5.859) (p=0.000003). Muissa arvokysymyksissä sukupuolet eivät erottuneet toisistaan.

Vastanneista 52,8% ei ole tehnyt vaalikonetta, ja sen tehneistäkin vain 37,5% aikoo äänestää sen kautta löytämäänsä ehdokasta. Jopa 82,2% uskoo kuitenkin että hänen äänellään on merkitystä.

Politiikkaa aktiivisesti seuraavat osasivat nimetä nykyisiä ministereitä paremmin ja tunnistivat ei-ministerit (r=0.418, p=0.000000051) (Figure 1).

Vuonna 2011 lääkisläisten äänestyskäyttäytyminen oli hyvin erilaista verrattuna väestöön (Figure 2). Kokoomus ja Vihreät saivat suhteellisesti huomattavasti enemmän ääniä lääkisläisiltä kuin muilta, ja SDP, perussuomalaiset ja keskusta taas jäivät hyvin pienelle äänisaaliille lääkisläisten keskuudessa.

Kolmas vuosikurssi erottui parissa suhteessa muista: Se oli tilastollisesti merkitsevästi vasemmistolaisempi (p=0.013, raportoidun oikeistolaisuuden keskiarvo 0-10 välillä 4.906 vs 5.777), ja lisäksi se menestyi paremmin ministerivirkojen tunnistamisessa (p=0.013), mutta ei kuitenkaan ministereiden tunnistamisessa nimilistasta (p=0.956).

Ministereiden tunnistus ontui eräiden kohdalla, mutta toiset puolestaan tunnistettiin erinomaisesti. Esimerkiksi vain 2% ei uskonut pääministeri Alexander Stubbin olevan hallituksessa, kun taas Petteri Orpoa jopa 70% ei tunnistanut (maa- ja metsätalous-) ministeriksi. Dekaani Risto Renkonen olisi mennyt ministeristä 1,5%:lle, ja myös Arkkiatri Risto Pelkonen ja professori Tom Böhling ovat joidenkin mielestä ministereitä.

Discussion

Seuraavat johtopäätelmät voidaan (tai ei voida ;)) tehdä tuloksista: Ylempivuosikurssilaiset ovat laiskoja vastaamaan kyselyihin. Eri sukupuolista naiset kokevat vihreät arvot huomattavasti tärkeämmiksi kuin miehet. Lisäksi lääkiksessä on lähestulkoon kaksipuoluejärjestelmä: Kokoomus ja Vihreät (Figure 4a). Oikeistolainen mielikuva pitää siis ainakin näiltä osin paikkaansa. Muutenkaan puolueiden kannatus ei ole läheskään samanlainen kuin kansalla keskimäärin (Figure 2). Kolmoskurssi on kursseista vasemmistolaisin ja vihrein.

Havaittavissa oli myös epävarmuutta poliittisen tietämyksen saralla. Lieneekö Suomen viimeaikainen tiiviisti vaihtuva hallituskokoonpano syynä tähänkin hämmennykseen?

Tuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että Helsingin alueella on huomattava rikastuma ruotsinkielisiä lääketieteen opiskelijoita. Epäilemättä RKP:n kannatuslukemat esimerkiksi Kuopiossa saattaisivat olla hieman toisenlaiset.

Kuvaajia tuloksista: politiikkakysely_Q

Ylä-Soininmäki T. & Lehtisalo M.

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.