Oulusta Helsinkiin

Beetakurssi on saanut tänä syksynä kaksi vahvistusta Oulusta, Elias Oulasvirran ja Timo Ruuskan. Kuka osaisikaan kertoa paremmin kahden lääkiksen eroista kuin molemmissa opiskellut henkilö? Q haastatteli Eliasta Oulun ja Stadin eroista, ja liekö uuden opinahjon mielistelyä vai ei, selvä suosikki nousi esiin.

Tiedekuntien opetustavoissa nousi esiin yllättävänkin paljon eroja. Ensimmäisen vuoden syksynä Oulussa lääkisläiset pääsevät pänttäämään koko anatomian päästä varpaisiin. Syksyn mittaan pidetään pieniä välikokeita, joista puolet pitää päästä läpi. Ennen joulua on vielä iso lopputentti koko syksyn opiskeluista neuroanatomiaa lukuunottamatta. Alfakeväänä taas käydään läpi biokemiaa, aineenvaihduntaa ja solubiologiaa, mitkä opiskellaan Helsingissä opintojen aluksi.

Myös kevään päätteeksi koittaa koko lukukauden opiskelut yhteen vetävä tentti. Toisen vuoden syksynä olisi ollut vuorossa kehon fysiologia, ja farmakologiakin käytäisiin omana kokonaisuutenaan. Elias sanoo pitävänsä enemmän Helsingin tavasta käydä elinjärjestelmä kerrallaan, sillä siten saa sidottua asiat paremmin toisiinsa. Lopputentistä Elias sanoo sen sijaan pitäneensä, sillä siinä tulee kerrattua puolen vuoden opinnot vielä yhteen tenttiin. Helsingissä puhutaan paljon siitä, että kanditentti puuttuu muista lääkiksistä, mutta Oulun lopputentithän toimivat samalla tavalla kertaukseen pakottavina tentteinä.

Ennen opiskelua Stadissa Eliaksella oli kuva, että täällä lääkisläiset olisivat rentoja, mikä vastasikin totuutta. Hänestä ihmiset ovat Ouluun verrattuna persoonallisempia, sekä tavoitteellisempia, mutta ei kuitenkaan niin että se heijastuisi kilpailuhenkisyytenä toisia vastaan. Ihmiset tuntuvat myös olevan liberaalimpeja pääkaupungille tyypillisesti.

Lääkiskulttuuri poikkeaa myös pohjoisen kaupunkiin. Helsingissä sitsataan enemmän, ja joka viikko löytyy jotkin bileet. Oulussa järjestetään enemmän baaribileitä ja perinteisiä bileitä kerhotilalla, jossa tamppaus jatkuu välillä aamuun asti. Helsingissä vaikuttaa olevan aktiivisempi kandidaattiseura, vaikka ei Oulustakaan tekeminen loppunut.

Elias on tyytyväinen vaihtoon Helsinkiin, vaikka ikävöikin Ouluun jääneitä kollegoja. Helsinki tuntuu omalta paikalta, ja hän on jo löytänyt paljon omanhenkisiään ihmisiä syksyn aikana.

Teksti // Heidi Hyvärinen

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.