Löytyisikö lehdellemme linja löylyn laadusta? – tai tekoälykön tutkielma taistelun traagisuudesta

”Mutta läimähti Juhanin päähän aate ja valahti suustansa lause, jonka seuraus oli viimein kova onni.”

Eikös Suomen tunnetuimpien veljestenkin joulunviettossa kinastelu noussut pääosaan, kunnes sivuosaa näytellyt päre pääsi virittämään liekin, joka ahmi pohjattomaan kitaansa kaiken sen, minkä Jukolan Jussi juuri valkealta valjella halusi?

<<Uljas juoni. Valeleppas.>>

Eipä Jussi juurikaan tainnut tietää, mille polulle oli astumassa.

————————————————–

Kuka saa tragedisessa tarinassa alkuperäisen tahtonsa läpi?

<<Olkaamme tuhlaamatta oivallista juomaa.>>

Veljekset saunovat ja viettävät muutenkin yhdessä hauskaa joulua. Kullakin on kuitenkin
omanlaisensa käsitys haluttavasta kokemuksesta, olutta sen sijaan riittää vain rajallisesti.

<<Ei pisaraakaan! Jos kuulen sieltä pienenkin pihauksen, niin onneton hän, joka saattoi sen
matkaan. Eihän ole meillä varoja olutlöylyssä elää, ei suinkaan, ei suinkaan.>>

Veljesten yhteisen tragedian käännekohdassa nousee esiin mielipiteiden ehdottomuus, täydellinen sitoutumus omien mielipiteiden puolustamiseen yhteisön edessä. Jussin ja Timon päättäväisyys katsoa kaikki kortit, koska uskovat kumpikin flopin kohdalla pitävänsä voittavan käden taskukortit hallussaan.

<<Annappas molskahtaa, Eero. Minä vastaan asian ja puolustan miestä.>>

Eipä tainnut ollut viimeisintä naurua kummallekaan tiedossa.

———————————————————-

Mikä oli käydyn keskustelun lopullinen anti?

<<Painin hedelmiä, painin hedelmiä kaikki!>>

Aleksis Kiven tarinan suurempi opetus taitaa kuitenkin tulla juopolta. Kun väkeväksi pantua olutta on maistettu kolpakko jos toinenkin, kun painin makuun on jo päästy,
kun itsevarmuutta on paljon läsnä, riittää sinällään pieni erimielisyys kalatarinoista keikuttamaan yhteisöllisen komedian ennustamattoman tragedian suuntaan.

”Niin läksivät he matkalle: alastomina, puettuina ainoastaan rohtimiseen paitaan ja kantain kukin konttiansa selässä ja pyssyänsä olalla tai kädessä.”

Kukaan ei toivottavasti polttanut saunaansa viime jouluna suotta siten, että olisi villintänyt itsensä tappeluun – silti jotakin pääsi palamaan allekirjoittaneen sisältä, kun hän kuuli pakinoitsijan lopettavan komean uransa.

kullervoTeksti // Matti Rahnasto

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.