Kesälukemista opettajien suosittelemana

Kesä, mökin laituri, mansikoita ja mukaansatempaava kirja. Tai ehkä kylmä ja sateinen heinäkuun päivä, nojatuoli, viltti ja kirja, joka vie ajatukset lämpimään maahan. Mutta niin, mikä kirja? Mieleen ei tule yhtään potentiaalista kirjaa nyt kun kerrankin olisi aikaa lukea muutakin kuin Terveysporttia. Q-kautinen päätti auttaa tämän ongelman ratkaisemisessa ja kysyä lääkiksen opettajilta suosituksia sopivaksi kesälukemiseksi. Tässä lista, jossa riittää lukemista vaikka ensi kesäänkin asti!

Dekaani Risto Renkonen suosittelee lääkisläiselle Asko Sahlbergin Göteborg-sarjaa.

“Minusta varsinkin viimeinen teos “Yö nielee päivät” on erinomainen (2014). Kirja on kirjoitettu aivan poikkeuksellisen kauniilla suomen kielellä ja lauserakenteilla. Kyseessä on siis tummasävyinen siirtolaisromaani ruotsinsuomalaisista. En tuntenut Asko Sahlbergin tuotantoa ennen kuin löysin muutama kesä sitten tämä Sulkavan kirjastosta. Luettuani tämän teoksen halusin seuraavan vuoden aikana lukea suurimman osan Sahlbergin tuotannosta. Viime aikoina hän on keskittynyt historiallisiin, todella laajoihin teoksiin. Suosittelen siis tutustumista tämän kirjailijan tuotantoon!”

 

Dekaanin toinen suositus on tietokirja Homo Europaeus.

“Tietokirja joka sai muutama vuosi sitten Ruotsissa August-palkinnon, joka vastaa meidän Finlandia-palkintoa (2015, suomennettu 2016, kuva). Mielenkiintoisesta aiheesta sujuvasti kirjoitettu kirja. Kokenut ruotsalainen tiedetoimittaja Karin Bojs on lähtenyt selvittämään omia sukujuuriaan dna-tutkimuksen keinoin ja johdattaa siinä sivussa lukijan eurooppalaisten ihmisten historiaan.”

 

Yleislääketieteen kliininen opettaja Helena Karppinen ehdottaa sopivaa äänikirjaa automatkoille.

“Jos kesääsi kuuluu paljon autolla reissaamista, oiva matkaseuralainen on Mika Waltarin Mikael Karvajalka hyvän näyttelijän lukemana. Eikä haittaa, vaikka Mikael on kotoisin Turusta. Lainaa pino cd-levyjä, ja saatat huomata olevasi koukussa Mikaelin vaiheisiin esikouluiän traumaattisesta lapsuudesta aina avioliiton tuskaisimpiin hetkiin asti. Jos kyydissä on lapsia, niin sensuroitavaa on kohtalaisen vähän, mutta tarinan kuvaus ja kulku saattaa herättää intohimon 100-vuotisen Suomen historiaan 1500-luvulta saakka. Elävä kerronta antaa sen kuvan, että Mika Waltari on pystynyt ammattilaisen tavoin kertomaan uskottavasti historian käänteet. Myös lääkäri Paracelsuksen hän on nivonut Mikaelin kuvitteelliseen historiaan samoin kuin Erasmus Rotterdamilaisen. Liekö heistä saatu kuva totuudenmukainen, kenpä tietää – mutta uskottava se ainakin on. Sitäkö on myös lääkäriyteen kasvaminen: tulemista asiantuntijaksi siten, että herättää potilaiden luottamuksen ilman ylemmyydentunteita? Jos olet sattunut tuon klassikkokirjan jo aiemmin lukemaan, ei sekään haittaa.”

 

Professori Matti Airaksinen ehdottaa luettavaksi Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamaa Iranin kansalliseeposta  “Kuninkaiden kirja” (Otava 2016).

“Kun lääkäri kohtaa “asiakkaita” eri kulttuureista on hyvä ymmärtää heidän käsityksiä maailmasta. Kirja on muutenkin ihan mukavaa lomalukemista.”

 

Heikki Hervonen suosittelee klassikkoa ja uudempaa Finlandia-voittajaa.

 

 

 

 

 

 

 

Jos joku ei vielä ole lukenut Sinuhea vielä niin syytä olisi nyt tehdä aikamatka muinaiseen Egyptiin.
Nykypäivästä suosittelisin Jussi Valtosen “He eivät tiedä mitä tekevät”. Siinä liipataan todentuntuisesti neurotieteitäkin, mutta saa lukijan pohtimaan ennen kaikkea sitä miten vahvasti nykyiset mediat ohjaavatkaan jo nyt lukemisiamme, tekemisiämme ja jopa ajatteluamme. “

 

Fysiologian lehtori Liisa Peltonen suosittelee erilaisiin kulttuureihin vieviä kirjoja.

Tsuner Taksamin toimittama, Anni Lappelan suomentama, Varpu Erosen kuvittama ja haminalaisen Idiootti -kustantamon kustantama “Siperian kansojen satuja“. Taksami on koonnut mm. jakuuttien, tuvilaisten, burjaanien ja kalmukkien kansansatuja. Jo ensimmäinen, tofalarien satu “Ikuiset ihmiset ja elämän vesi” vei mukanaan. Siinä muinaisina aikoina vaelsi maan laidalla eräs mies, joka kohtasi maan alla asuvia ikuisia ihmisiä, jotka ratsastivat jäniksillä. Ikuisilla ihmisillä oli jotain arvokasta, mutta mies ja hänen kansansa hukkasivat sen omaa tyhmyyttään ja ylemmyyttään. Kannattaa lukea.

 Chimamanda Ngozi Adichien ” Puolikas keltaista aurinkoa”. Afrikkalainen kulttuuri kiinnostaa, mutta tästä romaanista en tiedä kertoa itse vielä mitään kun olen vasta sivulla 25.  Sijoittuu 1960-luvun Nigeriaan ja on esittelytekstin mukaan “unohtumaton rakkaustarina ja väkevän eeppinen lukuromaani”.”

 

 

 

Kardiologian kliininen opettaja Timo Hiltusen ehdotua sopii hyvin esimerkiksi syvärien kanssa tuskailevalle alfalle: Kari Cantell, Interferonin tarina. “Helppolukuinen ja viihdyttävä tarina tutkimustyöstä.” Toinen ehdotus vaatii hieman harrastuneisuutta. Alan Shipnuck, Bud, sweat, & tees: Rich Beem’s walk on the wild side of the PGA Tour. “Kannattaa lukea, jos kirjan nimi ei vaikuta täysin epäselvältä.”

 

 

 

Immunologian dosentti Petteri Arstilan suosikit ovat historiallisia teoksia. Mika Waltari: Turms Kuolematon. “Waltari oli pahoillaan, kun hänet leimattiin viihdekirjailijaksi, mutta minusta se on kehu. Mielestäni kuuluisampaa Sinuhea paljon mielenkiintoisempi romaani.”
Toinen suositus on Homeroksen Odysseia, uutena suorasanaisena käännöksenä. “Kirja on ollut 2700 vuotta jatkuvasti saatavilla ja listoilla, syystä. Ja vielä yksi tuoreempi kirja, antikkaosastoa tosin sekin: Morgan Llywelyn: Lion of Ireland. Melkein täysin unohdettu historiallinen romaani, poikkeuksellisen mukaansa tempaava.”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Neurologian kliininen opettajan Mikko Kallelan suositukset sopivat Suomen kesään. Ulla-Lena Lundberg: Jää. “Hieno kuvaus saaristoa, merta ja mennyttä aikaa.” “Toinen kesään sopiva suositus olisi John Steinbecin “Ystävyyden talo”. Oma suosikkini niin kaukaa kuin opiskeluajoilta. Kolmantena Brain on Fire: My Month of Madness by Susannah Cahalan. Vaikuttava tarina, kirjaa on helppo tietysti neurologin suositella.”

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.