Q:n joulutarina, osa 1

 

 

Kuu puki tonttutamineet päälleen ja pyyhki hikeä otsaltaan. Pukki oli kutsunut hänet henkilökohtaiseen tapaamiseen porokarsinaan, mikä oli todella epätavanomaista. Joulupukki OY:llä oli ollut taloudellisesti hankala vuosi ja rankat YT-neuvottelut olivat laskeneet Korvatunturin joulumielen pohjalukemiin. Kuu oli varma, että Pukki aikoi antaa hänellekin kenkää.

Kuu koputti porokarsinan ovea. “Tule sisään,” kuului matala ääni karsinasta. Kuu ei ollut koskaan tavannut Pukkia henkilökohtaisesti ja pelonsekaiset tunteet lamaannuttivat hänet hetkellisesti. Kuu avasi oven ja pelästyi huomatessaan olevansa kasvokkain maailmankuulun Mahtiporon kanssa. “Ei hätää, se puree vain tuhmia tonttuja!” Pukki naurahti ilmestyessään Mahtiporon takaa. Kuu oli kauhusta kankeana. “Haluaisit varmaan koeajaa?” Pukki kysyi ottaessaan Kuuta kauluksesta kiinni ja heitti tämän Mahtiporon selkään.
Kuu huomasi ettei ollut hengittänyt pitkään aikaan, ja nyt hän istuikin maailman mahtavimman poron selässä katsoen Pukkia alaspäin.
“Tiedän, että sinulla on hyvä sydän”, Pukki aloitti, “mutta meillä ei yksinkertaisesti ole varaa antaa lahjoja kaikille.”
“Kiitos”, Kuu sai vihdoin suunsa auki.
“Viime vuonna et tehnyt yhtäkään raporttia tuhmista lapsista, joten et ole selvästi ollut tarpeeksi ankara”, Pukki jatkoi pahaenteisesti, “joten minun on pakko antaa sinulle varoitus epäkollegiaalisuudesta tonttuutta kohtaan.”
“O-olen pahoillani”, Kuu änkytti.
“Mutta olen päättänyt antaa sinulle uuden mahdollisuuden. Tänä vuonna et raportoi lainkaan hyviä tekoja, keskityt vain tuhmuuksiin. Ymmärrätkö?!” Pukki jyrähti.
“Ky-kyllä Pukki. En tuota pettymystä” Kuu vastasi kauhuissaan.
“Hyvä! Oletkin siinä näköjään jo lähtövalmiina. Tänä vuonna tarkkailet lääketieteen opiskelijoita. Hyvää matkaa!” Pukki sanoi iloisesti ja taputti kevyesti Mahtiporon takamusta. Kuu tajusi lentävänsä keskellä pimeyttä.

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.